Suomessa ja Euroopassa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua datakeskusten roolista yhteiskunnassa. Mediassa datakeskukset kuvataan usein valtavina sähkösyöppöinä, jotka kuluttavat paljon energiaa ja tarjoavat vähän paikallista vastinetta. Tämä mielikuva on kuitenkin vanhentunut ja perustuu useisiin väärinkäsityksiin datakeskusten todellisista vaikutuksista.

Datakeskukset ovat yhteiskunnan perusinfrastruktuuria siinä missä tiet ja sähköverkotkin. Ne ylläpitävät kriittisiä palveluita pankkiliikenteestä sairaaloiden tietojärjestelmiin ja mahdollistavat samalla nykyaikaisen elämäntavan etätöineen ja suoratoistopalveluineen. Investointien vastustamisen ja vastakkainasettelun sijaan fokus on nyt siirrettävä siihen, miten datakeskukset toteutetaan mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa jonnekin, ja Suomi on viileän ilmastonsa ja vakaan energiainfransa ansiosta järkevä paikka näille investoinneille.

Myytti 1 

“Datakeskukset eivät luo työpaikkoja”

Yksi sitkeimmistä myyteistä on, että datakeskus on pelkkä "peltihalli", jota vartioi yksi ihminen ja siivousfirma. Todellisuus on kuitenkin toinen. Nohewan lämmöntalteenottoratkaisulla varusteltu Googlen Haminan datakeskus on tästä erinomainen esimerkki: se työllistää tällä hetkellä noin 400 kokoaikaista työntekijää. Kun lukua verrataan samalla tontilla aiemmin toimineeseen Summan paperitehtaaseen, joka työllisti noin 500 henkilöä ennen sulkemistaan, huomataan vaikutusten olevan yllättävän lähellä toisiaan.

Rakennusvaiheen aikaiset vaikutukset ovat tätäkin massiivisemmat. Haminan työmaalla on työskennellyt parhaimmillaan jopa 1 800 rakentamisen ja tekniikan ammattilaista. Lisäksi datakeskukset synnyttävät ympärilleen uudenlaista asiantuntijatyötä: Suomeen on muodostunut merkittävä osaamiskeskittymä datakeskuksiin erikoistuneita suunnittelijoita, rakennuttajia ja operointi-insinöörejä, joiden osaamisesta on tulossa merkittävä vientituote.

Myytti 2 “Datakeskukset ovat vain passiivisia energian kuluttajia”

Datakeskukset kuluttavat merkittävän määrän sähköä, mutta ne eivät "hukkaa" sitä. Lähes 100 % palvelimien käyttämästä sähköstä muuttuu väistämättä lämmöksi. Kyse onkin ennen kaikkea siitä, tuuletetaanko tämä lämpö harakoille vai otetaanko se hyötykäyttöön. Nohewa Heatzilla® -ratkaisuilla datakeskukset muuttuvat passiivisista kuluttajista kaupunkien keskeisiksi lämmöntuottajiksi.

Teknisesti datakeskus on lämpöpumpuille lähes täydellinen lämmönlähde. Toisin kuin sääriippuvainen ulkoilma tai virtaamiltaan vaihtelevat jätevedet, datakeskus tarjoaa tasaisen ja ennakoitavan lämpökuorman kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Kun tähän yhdistetään korkea lähtölämpötila (tyypillisesti 30–70 °C), nousee hyötysuhde moninkertaiseksi muihin lähteisiin verrattuna.

Ero on helpointa ymmärtää vertaamalla datakeskusta sähkökattilaan, joka tuottaa sähköllä vain lämpöä. Datakeskuksessa sähkö tekee ensin työtä laskentatehona, minkä jälkeen Nohewan teknologia mahdollistaa prosessista syntyvän lämmön jalostamisen kaukolämpöverkkoon moninkertaisella hyötysuhteella. Onkin järkevää kysyä: miksi tyytyä vain lämpöön, jos sähkö voidaan hyödyntää ensin bittiavaruuden pyörittämiseen ja sen jälkeen kotiemme lämmitykseen?

Myytti 3 “Paikalliset hyödyt jäävät olemattomiksi”

Vastoin yleistä luuloa, datakeskus voi lisätä koko alueen huoltovarmuutta. Esimerkiksi Telian Helsingin datakeskus (Telia HDC) voi tukea kantaverkkoa tarjoamalla kapasiteettiaan sähköverkon tasapainottamiseen, mikä lisää koko alueen energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Telia HDC on myös malliesimerkki teknologisesta symbioosista. Sen jäähdytys tuotetaan lähes 100-prosenttisesti Nohewan toteuttamalla lämmöntalteenottoratkaisulla. Samaan aikaan kun järjestelmä pitää palvelimet viileinä, se pumppaa talteenotetun lämmön Helenin kaukolämpöverkkoon. Tämä hanke tuottaa jo nyt lämpöä, joka vastaa jopa 14 000 kerrostalokaksion vuotuiseen tarpeeseen.

Suurin paikallinen hyöty onkin lämmityskustannusten ja päästöjen lasku, kun hukkalämpö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Haminassa datakeskuksen lämpö kattaa jo 80 % koko kaupungin tarpeesta, mikä on paikallisesti merkittävä askel kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Mikäli paikallista kaukolämpötarvetta ei ole, lämpöä voidaan hyödyntää myös teollisuudessa tai vaikka kasvihuoneviljelyssä: vain mielikuvitus ja putkiston pituus ovat rajana.

Nohewa – Sillanrakentaja bittien ja lämmön välillä

Me Nohewalla emme näe datakeskuksia pelkkinä IT-rakennuksina, vaan resurssiviisaina energiayksiköinä. Tehtävämme on varmistaa, että datakeskusoperaattorin ja energiayhtiön tarpeet kohtaavat teknisesti toimivalla ja kaupallisesti kannattavalla tavalla. 

Alan edelläkävijänä Nohewa tarjoaa avaimet käteen -ratkaisuja, jotka luovat aidon symbioosin: yhteisö saa puhdasta lämpöä, ja datakeskus energiatehokasta jäähdytystä. Kaukolämpöverkko on monissa tapauksissa järkevin ja tehokkain tapa lämmittää taloja, ja Nohewan teknologia tekee siitä kestävämmän korvaamalla tarvetta polttolaitoksille päästöttömällä hukkalämmöllä.

Hyödyntämällä jo olemassa olevaa verkkoa varmistamme, että kaukolämpö pysyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana vaihtoehtona kiinteistöille myös tulevaisuudessa. Näin digitaalinen infrastruktuuri ja paikallinen energiantuotanto tukevat toisiaan tavalla, joka on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävällä pohjalla.