Euroopan energiasektori elää historiallisen murroksen keskellä, jossa fossiilisista polttoaineista siirrytään vääjäämättä kohti päästöttömiä ja sähköistyneitä ratkaisuja. Samaan aikaan tekoälykehityksen vauhdittama datamäärien ja laskentatehon kasvu tuottaa valtavia määriä lämpöenergiaa. Nämä kaksi globaalia megatrendiä kohtaavat mahdollisuudessa, joka on jäänyt tähän asti liian vähälle huomiolle: datakeskusten hukkalämmön talteenotossa.

Kyseessä on suurin hyödyntämätön energia-aarre, joka on tähän asti tuuletettu pitkälti harakoille. Nohewa on ottanut tehtäväkseen muuttaa tämän asetelman ja yhdistää datakeskukset saumattomasti osaksi kaupunkien kaukolämpöverkkoja. Näin laskentatehon sivutuotteena syntyvä lämpö muuttuu ongelmasta arvokkaaksi ja kustannustehokkaaksi resurssiksi, jolla voidaan korvata perinteisiä polttokattiloita laajassa mittakaavassa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Case Hamina 80 % kaupungin lämmöstä Googlen palvelimilta Googlen Haminan datakeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen esimerkki kiertotaloudesta. Nohewan toteuttama hanke kerää palvelinten synnyttämän lämmön ja pumppaa sen Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Tulokset ovat hätkähdyttäviä: datakeskuksen lämpö riittää kattamaan noin 80 % koko Haminan kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Vaikka kyseessä on vain pieni siivu datakeskuksen kokonaishukkalämmöstä, se osoittaa, kuinka massiivisesta potentiaalista on kyse. Jos vastaava malli skaalattaisiin kaikkiin uusiin ja olemassa oleviin datakeskuksiin, Suomen sähköistynyt lämmöntuotanto ottaisi valtavan harppauksen eteenpäin.

Datakeskus osana modernia energiajärjestelmää

Perinteinen sähkökattila muuttaa sähkön lämmöksi suhteessa 1:1, eikä se tuota mitään muuta lisäarvoa. Datakeskus sen sijaan mahdollistaa energian tehokkaan kaksoishyödyn: yhteiskunnan tarvitsema laskentateho toimii samalla kaukolämmön massiivisena esilämmittimenä. Nohewan teknologia jalostaa hukkalämmön verkkoon moninkertaisella hyötysuhteella, jolloin lämmityksen vaatima sähkönkulutus romahtaa verrattuna siihen, että lämpö tuotettaisiin nollasta.

Lämpöpumpputeknologiassa hyötysuhdetta mitataan COP-arvolla (Coefficient of Performance), joka kertoo, kuinka monta yksikköä lämpöä saadaan yhdellä yksiköllä sähköä. Datakeskukset tarjoavat poikkeuksellisen lämpimän ja vakaan hukkalämmön lähteen, mikä nostaa hyötysuhteen täysin uudelle tasolle verrattuna perinteisiin lämmönlähteisiin.

Tyypillisessä kohteessa yhdellä megawattitunnilla sähköä voidaan tuottaa noin neljä megawattituntia lämpöä, mutta teknologian kehittyessä kohti suoraa nestejäähdytystä (Direct Liquid Cooling) potentiaali nousee jopa yli seitsenkertaiseksi. Tämä tarkoittaa, että yhdellä megawattitunnilla sähköä voidaan tuottaa yli seitsemän megawattituntia lämpöä.

Heatzilla® – Modulaarinen vastaus kiireelliseen tarpeeseen

Investointipäätökset energiasektorilla ovat perinteisesti olleet hitaita ja kalliita. Nohewa on murtanut tämän esteen kehittämällä Heatzilla®-konseptin. Kyseessä on modulaarinen "plug-and-play" -lämpöpumppulaitos, joka voidaan toimittaa ja ottaa käyttöön murto-osassa perinteisten hankkeiden toimitusajasta.

Heatzilla on suunniteltu kasvamaan. Modulaarisuus mahdollistaa kapasiteetin laajentamisen joustavasti silloin, kun datakeskuksen IT-teho nousee tai kun energiayhtiön kaukolämpöverkko laajenee ja tarvitsee lisää lämpöä. Tämä minimoi molempien osapuolten riskit ja varmistaa, että investointi maksaa itsensä takaisin nopeasti. Asiakkaamme ovat kertoneet mittaavansa takaisinmaksuaikaa ennemmin kuukausissa kuin vuosissa.

Tulevaisuus on nyt ja sääntely pakottaa toimiin

Sääntelypaine Euroopassa kasvaa vauhdilla, ja hukkalämmön hyödyntämisestä on tulossa monessa maassa lakisääteinen edellytys datakeskustoiminnalle. Ranskan tuore PPE3-strategia (2025–2035) ja keväällä 2025 vahvistettu DDADUE-laki muuttavat pelin säännöt: datakeskuksia ei nähdä enää passiivisina kuluttajina, vaan ”käänteisinä voimalaitoksina”, joiden on annettava osa energiastaan takaisin yhteiskunnalle.

Ranskassa suurilta hankkeilta vaaditaan jatkossa konkreettinen hukkalämpöstrategia jo sähköverkkoon liittymisen ehtona, ja tavoitteena on nostaa hukkalämmön hyödyntämisaste jopa 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Saksassa vastaava kehitys näkyy energiatehokkuuslaissa (EnEfG), joka velvoittaa uudet toimijat hyödyntämään hukkalämpöään aktiivisesti.

Suomessa tilanne on parhaillaan murroksessa, ja konesalien siirtyminen yleiseen sähköveroluokkaan heinäkuussa 2026 tekee hukkalämmön talteenotosta entistä kriittisempää. Lämmöntalteenotto on datakeskuksille välttämätön keino kompensoida nousevia energiakustannuksia.

Me varmistamme, että digitaalinen infrastruktuuri kääntyy kestäväksi hyödyksi kaikille osapuolille. Nohewa on Euroopan johtava datakeskusten hukkalämmön talteenoton asiantuntija, joka ymmärtää sekä bittien että kaukolämmön lainalaisuudet. Visiomme on selkeä: No Heat Wasted. Datakeskus ei ole enää energiasyöppö, vaan resurssiviisas kumppani, joka lämmittää naapureitaan bitti bitiltä.